Milalla on toista viikkoa juoksut menossa ja kaikenmaailman hömpötyksiä tuo on nyt keksinyt. Luonnollisesti koira on kiinni isännässä koko ajan, vaikka tavallisesti ei ole. Samaten järjetön hellyydenkipeys on iskenyt, koko ajan pitäisi päästä pusuttelemaan ja haalimaan rapsutuksia. Nämä kaksi oiretta Milalla oli ensimmäistenkin juoksujen aikana ja ovat ihan normaaleja ja siedettäviä asioita. Niin ja toki lenkillä järjetön merkkailu kuuluu vielä tuohon kastiin.
Nyt uutena asiana on tullut joku vinksahdus pääköpassa. Neiti on unohtanut olevansa sisäsiisti. Se ei siis päivän aikana tee mitään, mutta yöllä on sitten pissat ja kakat lattialla. Ei toki joka yö, mutta satunnaisesti. Voi juoksut loppukaa jo! Se on muuten aika mielenkiintoista sitten kun on nuo kolme kissaakin, jotka protestoivat heti jos koira on tehnyt jotain sisälle. Ne nimittäin tekevät sitten kanssa! Äh, onneksi isäntä siivoaa, jotain hyötyä tästä raskaudestakin, kun ei selkä kestä lattianpesua enään :D
Toinen omituisuus on ilmentynyt ruokapuolella. Tästä en ole vielä varma, että voiko syyttää juoksuja vai onko Mila vain päässyt sen pentuahneuden yli, jolloin ihan mitä vain, ihan koska vain ja ihan kuinka paljon vain tuli syötyä. Eli nyt tuo saattaa käydä ottamassa pari haukkaisua ruokakipolta ja loput sitten vain jää. Aamuruuan olen jättänyt lattialle, niin on päässyt sieltä sitten pitkin päivää syömään, mutta iltaruuan nostan pois jos ei sitä syö, ihan vain sen takia ettei sitten yöllä tulisi noita vahinkoja mitä kyllä joka tapauksessa saattaa tulla noiden juoksuaivoituksien takia :D Toki Milahan on nyt jo reilu vuoden vanha, niin voisi kokeilla siirtyä tuohon kerran päivässä ruokkimiseen ja katsoa miten se alkaa sujumaan. Oikeastaan olisikin jo korkea aika siirtyä siihen, mutta odotellaan nyt rauhassa nuo juoksut loppuun, jos se sattuisi johtumaan niistä. Hyvää viikonloppua ihmiset ja ajelkaa varovasti tuolla ensilumen kartoittamassa maailmassa, itse meinasin jo ajaa ojaan! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti