maanantai 30. syyskuuta 2013

Paljon onnea!

Paljon onnea kaikille Hellraiserin M- pennuille 1 vuotispäivänä! Eritoten omalle rakkaalleni ♥


perjantai 27. syyskuuta 2013

Tänään!

Tänään se vihdoin koittaa! Lähdemme Milan kanssa viikonlopuksi haku/tottisleirille! Yritän saada joitain kuvia leiriltä, mutta hyvällä säkällä unohdan varmaan koko kameran kotiin :D

Tässä teille kiva piristyskuva, palaillaan! :)

Tarvitaankohan me isompi sohva?

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kuin kissat ja koirat

Välillä tuntuu melkoiselta hullunmyllyltä kun saman katon alla asustaa kolme kissaa ja koira. Vilinää, vilskettä, rysähdyksiä, ulvahduksia, karvaa ja vaikka mitä. Kun viime joulukuussa ajankohtaiseksi tuli Milan hakeminen kotiin, tiesin että edessä on muutama vähän hankalampi päivä. Tai viikko. Ehkä jopa kuukausi. Alkuun se hankalaa olikin. Kissat kävelivät kaksinkerroin sivuttain karvat pystyssä ja sähinän saattelemana. Ei puhettakaan, että koira olisi päässyt lähelle. Siitä se lähti pikkuhiljaa asettumaan ja rauha saapui kotiimme. Meillä oli siis ennestään kolme kissaa, joista kaksi ovat veljeksiä ja asuneet koko ikänsä yhdessä. ''Musta lammas'' Juice tuli vuosi veljesten jälkeen ja on ollut alusta asti hieman erilainen kuin nämä oranssit veljekset. Siinä missä Remu ja Irwin vaativat hellyyttä, nukkuvat sylissä, niin Juice katsoo sivummalta ja odottaa, että hänelle annetaan hellyyttä, syliin hän ei edes vaivaudu. Kuin ihmeen kaupalla hieman syrjäisestä Juicesta onkin muodostunut Milan paras kaveri. Juice on ainut kissoista joka leikkii ja painii Milan kanssa, veljeksiltä tulee vain piikkitassua. Juice myös nuolee Milaa ja nukkuu tämän kanssa. Arvon veljekset saattavat sen sijaan ehkä joskus suvaita Milan lähelleen nukkumaan. Olen useasti kuullut kysymyksen, kuinka kissat ja koirat muka voivat tulla keskenään toimeen, mutta hyvin meillä pärjätään. Tietysti on hetkiä, kuten silloin kun Milalla on ylimääräistä energiaa. Silloin hän haastaa kaikkia kissoja leikkimään ja veljeksethän eivät tästä pidä. Saakin olla välillä komentamassa koiraa ''kiusaamasta kissoja'', vaikka varsinkin Remu joskus pistää takaisin. Olen huomannut, että se vaanii joskus pöydän alla ja Milan kävellessä ohi antaa tassusta. Nämä ovat näitä, mutta yhdestäkään eläimestäni en voisi luopua, varsinkin kun suurimman osan ajasta eletään rauhassa ♥




Ensimmäinen ja viimeinen kerta kun olen saanut kaikki 4 samaan kuvaan näin nätisti :D


Remu ja Mila. Samalla sohvalla voidaan nukkua, kunhan jää hajurako :D


torstai 19. syyskuuta 2013

Epäonnistumisia ja onnistumisia

Meidän hakutreenit ovat nyt pariin kertaan jääneet välistä, töiden ja meikäläisen selkäkipuilun vuoksi. Alkaa tuo kasvava juniori tuolla mahassa painamaan sen verran, että aiheuttaa minulle pahat alaselkä/häntäluukivut. Kävin hakemassa fysiolainaamosta tukivyön joten pääsimme Milan kanssa onneksi tänään hakuiluun mukaan. Ensi viikolla meillä onkin sitten se haku/tottisleiriviikonloppu. On muuten tämän emännän ensimmäinen koiraleiri, can't wait! :)

Viime viikolla meillä alkoi tottistelut menemään jo parempaan suuntaan. Ongelmanahan meillä on ollut vinosti vierelle tuleminen ja seuraamisessa edistäminen. Olen siis joutunut toistamaan käskyn 3-4 kertaa ennenkuin koira on tullut vierelle suorana. Tuolloin se kuitenkin tuli alkukankeuden jälkeen heti suoraan. Seuraamisessa käytin remmiä apunani ja remmistä pienestä nykäisemällä aina koiran edistäessä sain seuraamisen sujumaan. Jes! Näinkö helppo se olikin korjata? Ei pitäisi koskaan nuolaista ennenkuin tipahtaa, nimittäin tämän viikon tottiksissa ei pojat taas millään tultu oikeaan asentoon vierelle ja seuraaminen oli täysi katasrofi! Koira hiihtää aivan missä sattuu, eikä kontaktista ollut tietoakaan. Jälleen remmi käyttöön ja lisäksi paljon käännöksiä, jolloin koira joutuu ottamaan sitä kontaktia ja olemaan mukana. Palkkaus aina kontaktista. Päätin seuraavana päivänä tulla myös tekemään tottista, eikä se siitä ollut yhtään parantunut. Onneksi meillä on kärsivällinen coachi joka jaksaa uskoa meihin :D Ihmeteltiinkin siinä yhdessä, että kun Mila kuitenkin on ihan koko ajan kontaktinhakuinen ja tarjoaa sitä kontaktia koko ajan. Mutta heti kun pitäisi seurata, niin katse putoaa. Päätimme, että aloitan tuon seuraamisen ihan alusta asti, pelkällä seuraa -käskyllä ilman liikkumista, niin että koira ottaa kontaktin, jolloin palkkaan. Kun tuo sujuu, otetaan mukaan yksi askel, jne. Harmikseni en pääse pariin viikkoon tottiksiin, joten täytynee treenailla yksikseen. Onneksi on tuo leiri kuitenkin tässä välissä, sainkin vinkiksi ottaa tarkasti ylös kaiken mahdollisen tietotaidon. Jos jotain positiivista, niin ainakin koira sai hyvää palautetta. ''Sulla on tosi kiva koira, hyvä vietti, pikkasen vain herkkä'' :D

Eli siinä meidän ei niin hyvät tottiskuulumiset. Tänään päästiin jälleen hakutreeneihin mukaan, johan tässä välissä olikin ollut kolme viikkoa taukoa. Ensimmäistä maalimiestä lähdettiin etsimään vielä niin, että minä juoksin koiran perässä. Sain melkein perille asti olla mukana, kun ei tuo ottanut hajua. Päätettiin sitten, että en enään mene mukaan vaan lähetetään koira polulta menemään. Mila on niin innoissaan aina, ettei malta pysyä housuissaan, joten koira ei lähtenyt sinne minne näytin, vaan väärään suuntaan. Lähetin koiran uudelleen, jolloin suunta oli oikea ja nopeasti nappasi hajunkin. Päätettiin laittaa vielä kolmas maalimies kun meni niin hyvin. Koira toimi paljon paremmin yksin, se ei oikein ehkä ole aikaisemmin tajunnut jutun ideaa, kun minä olen juossut perässä ja häirinnyt sen suoritusta vain. Kolmannelle maalimiehelle jouduin jälleen lähettämään pari kertaa, mutta kuten ensimmäisessäkin polulta lähettämisessä, myös tässä toisessa Mila sai hajun nopeasti. Kyllä olenkin ylpeä tuosta pienestä saksalaisesta ♥ Onneksi edes jollain saralla sujuu, olisi hirveää jos sekä tottikset, että haku menisi päin honkia. Onnistumiset pitää yllä mielenkiintoa :)

Bestikset Juice ja Mila ♥

perjantai 6. syyskuuta 2013

Ulkoasua

Muokkailin vähän ulkoasua hieman rauhoittavammaksi. Jotenkin tuntui, että aina kun vilkaisi blogin puolelle, niin se räikeä vihreä ja pelkistetty musta -yhdistelmä suorastaan hyökkää silmille. Joten toivottavasti tämä on hieman silmää miellyttävämpi :)

maanantai 2. syyskuuta 2013

Moikka taas!

Johan on vierähtänyt tovi viime postauksesta. Tässä taas nähdään ettei pidä uskoa, vaikka kuinka lupailen kirjoitella aktiivisesti, heh :D Tässä olisi nyt sitten taas vähän sekalaista kertomusta ja paljon kuvia :)

Kesä on mennyt yhdessä hujauksessa! Ollaan muutamat kerrat käyty mökillä ja neiti on kyllä juossut ja uinut itsensä aivan puhki! ♥

Väsynyt mökkeilijä
Ollaan käyty torilla vähän ihmettelemässä ihmisiä, me kun asutaan niin syrjässä kaupungista, että hyvä kun saattaa yksi henkilö tulla vastaan kun lenkillä käy. Oonkin tehnyt virheen siinä, etten ole jo aikaisemmin lähtenyt kuleksimaan vilkkaammille paikoille, meinaa vähän olla pientä ihmisarkuutta tuolla neidolla.

Neiti sai torilla maistella vähän mamman jäätelöä :)

Torilla oli niin kuuma, että käytiin vielä vankilanrannassa viilentymässä, ettei iske lämpöhalvaus
Elokuussa meillä alkoivat tottikset ja niissä me nyt aletaan käydä myös. Ollaan treenattu vietin nostamista ja meidän ongelmakohtia, eli vierelle tuloa (neiti tahtoo tulla aina vinoon) ja seuraamista (meinaa edistää).

Siinä näkyy hyvin tuo edistäminen
Hakutreeneissä ollaan käyty joka viikko, neiti sai viimein ihan omat hakuliivitkin :) Edistymistä on tapahtunut, niin koirassa kuin emännässäkin. Osaan jo erottaa milloin koira saa hajun (aikaisemmin on ollut vähän hankaluuksia tuon kanssa, kun Mila lähtee aina kaahaamaan satasta metsään vaikkei olisi hajulla :D) ja Milakin on oppinut jo, mitä siltä odotetaan. Viime treeneissä Mila sai jo heti polulta hajun ja sain vain päästää neidon suorilta irti ♥

Omat hakuliivit ;)

Meidän sakemanniyhdistys järjesti Match Show:n pennuille ja saksanpaimenkoirille 24.08.2013. Halusin saada Milalle vähän uusia kokemuksia, joten ilmoitin sen mukaan. Itse lupauduin kuitenkin pienille pennuille kehäsihteeriksi, joten en päässyt näyttämään Milaa. Pyysin pikkusiskoni tuohon hommaan ja hän lupautui. Huonolla menestyksellä toki, mieheni oli kehän laidalla seuraamassa ja Mila ei olisi halunnut lähteä hänen luotaan millään. Eli kehässä olo olikin sitten vain yhtä hyppimistä, pomppimista ja laukkaamista. Lisäksi Mila ei antanut tuomarin juurikaan koskea itseensä, joten eihän siitä oikein mitään tullut, mutta neiti on kuitenkin kokemusta rikkaampi :)

Minä The Kehäsihteerinä :D

Punapäinen siskoni ja Mila kehässä

Tämä kuva oli yksi parhaasta päästä, tässäkin kuitenkin näkee hyvin kuinka Mila vetää
Sunnuntaina 25.08.2013 oli vielä ShowHaun järjestämät mätsärit ja sinne lähdin sitten itse näyttämään koiraa. Väkijoukossa kulkeminen ei muuten ollut enään niin pelottavaa, jes! :) Kehässä Mila kulki huomattavasti paremmin minun kanssani, mutta edelleen veti aika kovaa. Seisottaminen sujui vaihtelevasti. Välillä sain Milan seisomaan hienosti, mutta ei neiti kauaa jaksanut, enkä yhtään ihmettele kun ei me olla juurikaan tuota seisottamista harjoiteltu. Tällä kertaa Mila antoi tuomarin tulla katsomaan, koskemaan ja jopa antoi hampaatkin katsoa! Kyllä olin ylpeä :) Parimme kehässä toki oli parempi, joten eihän me tänäänkään sijoituttu, mutta jäi hyvä fiilis sekä minulle, että koiralle :)




Huvilakaudenpäättäjäiset meni ei niin toivotusti. Pienistä pommeista neiti ei ollut moksiskaan, mutta myöhemmin, kun vuoroon astuivat isot taivaalle ammuttavat raketit, niin niitä sitten pelkäsi :( Saas nähdä nyt sitten miten uusi vuosi menee.


Pitää vartioida koivun kaatoa

Kaikki se juokseminen, vartioiminen ja uiminen alkoi loppujen lopuksi verottamaan ♥

Vielä rauhallista, ennenkuin alkoi pimenemään ja raketit paukkumaan.


Ilmoittauduin muuten Milan kanssa meidän alaosaston järjestämälle haku/tottisleirille syyskuun lopussa. Can't wait! Mutta tämmöiset kuulumiset tällä kertaa, loppuun vielä pari randomkuvaa  :)

Kaunotar ♥

Hakutreenien jälkeen pääsi viisi saksalaista valloilleen! :D