Meidän hakutreenit ovat nyt pariin kertaan jääneet välistä, töiden ja meikäläisen selkäkipuilun vuoksi. Alkaa tuo kasvava juniori tuolla mahassa painamaan sen verran, että aiheuttaa minulle pahat alaselkä/häntäluukivut. Kävin hakemassa fysiolainaamosta tukivyön joten pääsimme Milan kanssa onneksi tänään hakuiluun mukaan. Ensi viikolla meillä onkin sitten se haku/tottisleiriviikonloppu. On muuten tämän emännän ensimmäinen koiraleiri, can't wait! :)
Viime viikolla meillä alkoi tottistelut menemään jo parempaan suuntaan. Ongelmanahan meillä on ollut vinosti vierelle tuleminen ja seuraamisessa edistäminen. Olen siis joutunut toistamaan käskyn 3-4 kertaa ennenkuin koira on tullut vierelle suorana. Tuolloin se kuitenkin tuli alkukankeuden jälkeen heti suoraan. Seuraamisessa käytin remmiä apunani ja remmistä pienestä nykäisemällä aina koiran edistäessä sain seuraamisen sujumaan. Jes! Näinkö helppo se olikin korjata? Ei pitäisi koskaan nuolaista ennenkuin tipahtaa, nimittäin tämän viikon tottiksissa ei pojat taas millään tultu oikeaan asentoon vierelle ja seuraaminen oli täysi katasrofi! Koira hiihtää aivan missä sattuu, eikä kontaktista ollut tietoakaan. Jälleen remmi käyttöön ja lisäksi paljon käännöksiä, jolloin koira joutuu ottamaan sitä kontaktia ja olemaan mukana. Palkkaus aina kontaktista. Päätin seuraavana päivänä tulla myös tekemään tottista, eikä se siitä ollut yhtään parantunut. Onneksi meillä on kärsivällinen coachi joka jaksaa uskoa meihin :D Ihmeteltiinkin siinä yhdessä, että kun Mila kuitenkin on ihan koko ajan kontaktinhakuinen ja tarjoaa sitä kontaktia koko ajan. Mutta heti kun pitäisi seurata, niin katse putoaa. Päätimme, että aloitan tuon seuraamisen ihan alusta asti, pelkällä seuraa -käskyllä ilman liikkumista, niin että koira ottaa kontaktin, jolloin palkkaan. Kun tuo sujuu, otetaan mukaan yksi askel, jne. Harmikseni en pääse pariin viikkoon tottiksiin, joten täytynee treenailla yksikseen. Onneksi on tuo leiri kuitenkin tässä välissä, sainkin vinkiksi ottaa tarkasti ylös kaiken mahdollisen tietotaidon. Jos jotain positiivista, niin ainakin koira sai hyvää palautetta. ''Sulla on tosi kiva koira, hyvä vietti, pikkasen vain herkkä'' :D
Eli siinä meidän ei niin hyvät tottiskuulumiset. Tänään päästiin jälleen hakutreeneihin mukaan, johan tässä välissä olikin ollut kolme viikkoa taukoa. Ensimmäistä maalimiestä lähdettiin etsimään vielä niin, että minä juoksin koiran perässä. Sain melkein perille asti olla mukana, kun ei tuo ottanut hajua. Päätettiin sitten, että en enään mene mukaan vaan lähetetään koira polulta menemään. Mila on niin innoissaan aina, ettei malta pysyä housuissaan, joten koira ei lähtenyt sinne minne näytin, vaan väärään suuntaan. Lähetin koiran uudelleen, jolloin suunta oli oikea ja nopeasti nappasi hajunkin. Päätettiin laittaa vielä kolmas maalimies kun meni niin hyvin. Koira toimi paljon paremmin yksin, se ei oikein ehkä ole aikaisemmin tajunnut jutun ideaa, kun minä olen juossut perässä ja häirinnyt sen suoritusta vain. Kolmannelle maalimiehelle jouduin jälleen lähettämään pari kertaa, mutta kuten ensimmäisessäkin polulta lähettämisessä, myös tässä toisessa Mila sai hajun nopeasti. Kyllä olenkin ylpeä tuosta pienestä saksalaisesta ♥ Onneksi edes jollain saralla sujuu, olisi hirveää jos sekä tottikset, että haku menisi päin honkia. Onnistumiset pitää yllä mielenkiintoa :)
 |
| Bestikset Juice ja Mila ♥ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti